27.3.2011

Juhlapäivä

Eino täytti tänään vuoden! Sankaria lahjottiin kekseillä ja salaatilla. Olin suunnitellut tekeväni Einolle herkkuaterian, mutta energiat olivat ihan nollissa... Olen ehtinyt hädintuskin edes nukkua kotona, sillä tekemistä riittää. V on kipeänä ja olen lämmitellyt hätäisenä jotain valmiskeittoja. Hävettää. Palaan pian reseptien kera! Älkää unohtako meitä!


3.3.2011

Moderni suomalainen perinneruoka

Olin taannoin Helkan järjestämässä blogimiitissä, ja nyt he järjestivät ihanan reseptikilpailun.

"Kirjoita oma reseptisi teemalla: suomalainen moderni perinneruoka. Aiheen rajaus ei ole mitenkään kiinteä, voit myös tehdä reseptin suomalaistetusta ruuasta tai vaikkapa hyvästä ruuasta. Joku suomalaisuuteen vivahtava juttu siinä kuitenkin olisi suotavaa olla, mutta raaka-aineidenkin suhteen sinulla on vapaat kädet. Ja pääruokareseptistä tässä on kyse.

Reseptit osallistuvat julkiseen äänestykseen parhaan suomalaisen modernin perinneruuan leikkimielisestä tittelistä. Voittaja ja/tai muutama hyvä resepti otetaan mahdollisuuksien mukaan Helkan Keittiön iltalistalle myytäväksi (Keittiöpäällikkömme arvioi soveltuvuuden ravintolakeittiöön) kyseisen blogin erikoisannoksena."
 
Ehkä arvaattekin, että minäkin osallistuin. Tein jo jonkin aikaa sitten ihanaa punajuurikastiketta, ja olen siitä asti haaveillut siitä ahvenen kaverina. Nyt se tuli toteutettua! En tiedä miten modernia tämä on, ainakin asettelun puolesta ollaan hyvin alkukantaisella asteella (käykää vilkaisemassa millaisia taideteoksia muut osallistujat ovat tehneet...), mutta olin ihan polvet heikkoina tätä syödessä. Saan nykyään muutenkin niin harvoin kalaa, kun V ei sitä syö, joten oli ihanaa hemmotella itseään ja syödä kunnon kala-ateria. Kaksi ahvenfileetä maksoi Stockmannin Herkussa n. 3€, eli annoksen hinta ei todellakaan ollut korkea, onneksi juurekset ovat edullisia.

Ulkoasuun olisin tosiaan voinut panostaa aika paljon enemmän, mutta en ole koskaan ollut hyvä ruoan estetiikan kanssa... Tein oikeasti kaksi annosta, joista toisessa "swiippasin" muusia lusikalla kaareen lautaselle. Lopputulos oli niin ruma, että päädyin tähän perinteiseen malliin. En ollut tajunnut ostaa mitään härpäkkeitä koristeluun, mutta älkää antako sen hämätä!
Käykää äänestämässä suosikkianne, sillä kaikkien äänestäneiden kesken arvotaan illallis- ja hotellilahjakortteja! Olen testannut molempia ja voin suositella vilpittömästi :)





Ahvenfileitä palsternakkamuusilla ja punajuurikastikkeella

Muusi (riittää aika moneen annokseen....)
1,5 palsternakkaa (keskikokoista/isohkoa)
1-2 perunaa
n. 50g voita (tai enemmän...)
suolaa
kermaa n. 1dl
vettä

Pilko palsternakka ja peruna kattilaan ja kuullota hetki voinokareessa. Lisää vettä sen verran, että juurekset peittyvät. Keitä pehmeiksi, kaada melkein kaikki keitinvesi pois. Muussaa juurekset perunasurvimella muusiksi, lisää voita ja kermaa, voi saa maistua.


Punajuurikastike (riittäisi kyllä  isolle pataljoonalle tästä annoksesta)
2 isoa punajuurta tai 4 pientä
pieni tai puolikas palsternakka
punasipuli
kasvisfondia/liemikuutio
voita
suolaa
emmental-juustoa (n. kourallinen)
pippuria
kermaa (n. 1dl)
vettä

Pilko juurekset ja kuulota hetki voissa. Lisää vesi, kunnes peittyvät ja lorauta mukaan fondia/liemikuutio. Keitä kunnes ovat pehmenneet. Ota suurin osa liemestä talteen, jätä pohjalle jonkin verran ja surrauta sauvasekoittimella tasaiseksi. Lisää kerma, pippuri, (suolaa,) ja emmentalraaste joukkoon ja "laimenna" tarvittaessa omalla liemellä, jos kastike on liian jäykkää. Kiehauta vielä kerran.

Ahvenfileet
2 ahvenfilettä
voita
suolaa

Suolaa fileet ja kuumenna pannulla reilusti voita. Paista fileet nopeasti molemmilta puolilta.

Sitten kootaan annos ja nautitaan... Voisi koristella vaikka valkosipulin versoilla tai ruohosipulilla? Ja ehkä laittaa sitruunanviipaleen ahvenelle?

1.3.2011

Valaistuminen

Huh, päivitystahti ei ole ollut tällainen pitkään aikaan! Synttäriviikonloppu oli kiireinen, mutta siinä ehti tehdä näköjään yhtä sun toista ruokarintamalla. Tätä wokkia olin suunnitellut yöpalaksi meille ja Ruokahommien Jannalle ja hänen siipalleen, kun kotiuduttiin lauantain synttäreiltä joskus yöllä. Menimme kuitenkin suoraan (keski-ikäisinä) nukkumaan, ja iskin pannun hellalle vasta sunnuntai-iltana, kun piti taikoa eväät maanantaiksi. Teen tällaisia pikawokkeja suht usein, mutten ole tainnut koskaan blogata näitä, kun tuntuvat niin "itsestäänselvyyksiltä". Nyt oli  kuitenkin pakko. Meitä on nimittäin huijattu.

Tiesittekö, että on ihan daijua laittaa ne mausteet nuudeleiden keitinveteen!? Olenko ainoa  tällä planeetalla joka on tehnyt näin viimeiset 15 vuotta (muutaman konsultoivan puhelun jälkeen selvisi, että ilmeisesti olen....)? Elin itse tuossa tyhmässä harhaluulossa syöden mauttomia, persoonattomia wokkeja, kunnes selailin erilaisia wokkireseptejä netistä (uuden wokkipannuni innoittamana). KUKAAN tuolla maailmalla ei lisää niitä mausteita siihen veteen (ellei tee jotain nuudelisoppaa), vaan KAIKKI sekoittavat wokille oman kastikkeen. Liityin tähän valistuneiden joukkoon hiljattain, ja haluan nyt levittää ilosanomaa kaikille. Tällä kertaa soosini onnistui jotenkin erityisen hyvin, joten halusin tulla heittämään vinkin teidänkin suuntaanne. Vaikka wokki näyttää todella tylsältä, se oli oikeasti ehkä yksi parhaista mitä olen koskaan tehnyt. Kuva on aika hirveä, sillä vasta syödessä tuli fiilis, että tätä on pakko mainostaa blogissa. Sitten äkkiä nopea kuva keittiössä! Toivottavasti teksti kuitenkin vakuuttaa teidät kokkailemaan, vaikka kuvan pitäisi kertoa enemmän kuin tuhat sanaa. 

Soosin aineet eivät ehkä löydy heti kaapista, mutta nyt ostoksille, sillä aineet ovat monikäyttöisiä ja säilyvät pitkään. Pian voit nauttia maailman parhaista wokeista vaikka joka päivä. Toivottavasti muuten kestätte tätä liioittelevaa tyyliäni, olen ihan samanlainen livenä. Finneistäkin puristetaan aina kilo talia.

Joo, ei ole wokkipannu tässä kuvassa käytössä, ja levyllä on palanutta öljyä, mutta sellaista se on.


Pitkän ankealta vaikuttava, mutta oikeasti tosi hyvä kasviswokki, kolmelle
3pkt nuudeleita (tai 3 sellaista "kuutiota", tiedättehän...)
3 porkkanaa
sipuli
parsakaali
1-2 valkosipulinkynttä
+ laita ihmeessä tofua tai mitä tahansa muuta, olisin laittanut itsekin jos olisi ollut... kesäkurpitsakin oli mennyt jo huonoksi :/

Soosi (heittelin kaikkea fiilispohjalta, mutta heitin sulkuihin arviot - voivat tosin heittää aika paljon, mutta ei voi tulla huono heität missä suhteessa tahansa)
seesamiöljyä (n. 1tl)
soijaa (n. 3rkl)
kalakastiketta (n. 1rkl)
punaista currytahnaa (n. 1tl)
chiliä (n. 1tl)
rouhittua mustapippuria
osterikastiketta (n. ½ dl)

Pilko sipulit suht isoiksi lohkoiksi, valkosipulinkynnet pieniksi ja porkkanat suht ohuiksi tikuiksi. Laita parsakaalin kukinnot höyryttymään, älä höyrytä liikaa vaan säilytä rapsakkuus! Sekoita soosin aineet keskenään. Keitä nuudelit kypsiksi, varo ettei mene ylikypsän puolelle. Paista ensin pannulla öljyssä sipuleita ja porkkanaa ja lisää kevyesti höyrytetyt parsakaalit joukkoon, kun porkkanat ovat vähän kypsyneet. Lisää mukaan soosi ja sekoita. Lisää vielä nuudelit, sekoita hyvin ja tarjoile.